Etusivu

image2

Tervetuloa Janakkala-Seura ry:n kotisivuille!


Kutsumme kaikkia janakkalalaisia mukaan kotiseututyöhön.

Toivomme myös nuoria toimintaan mukaan, sillä he rakentavat tulevaisuuden Janakkalaa. Kotiseututyön tulevaisuus on nuorten aktiivisuudessa.

T-paitoja myynnissä

PAITOJEN HINTA ON  25.00 EUROA
TILAUKSET :  JUHANI HEINEMAA  050-5750 111

 

Janakkala ennen ja nyt –lehti on ilmestynyt

 Janakkala ennen ja nyt –kotiseutulehti on jälleen ilmestynyt  — 148-sivuisena, monipuolisena ja runsaasti sekä vanhoja että uusia valokuvia sisältävänä lukupakettina. Janakkala ennen ja nyt on lehti, vaikka sitä voisi kutsua kirjaksikin runsaan sisältönsä vuoksi. Tarkoituksensa mukaisesti se valottaa kotiseudun historiaa, ihmisten elämää ja tapahtumia — mennyttä ja nykypäivää.

Lukijoiden kiinnostus kohdistuu useinkin elettyyn elämään ja elinympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Erityisesti kotiseutu varsinkin lapsuus- ja nuoruusaika tapahtumineen on usein mielessä. Janakkala ennen ja nyt –lehti onkin erinomainen lähde tulevien sukupolvien historian tutkijoille ja harrastelijoille. Se on kokoelma monen kirjoittajan ajatuksia ja muisteluja kotiseudusta, Suomesta, vuosien varrelta. Lehdessä kerrottuja tarinoita ei löydy mistään muualta.

Suomi 100 vuotta näkyy Janakkala ennen ja nyt –lehden sivuilla.  Hämeenlinnalaiselta Esa Jaatiselta saadun, koko valtakuntaan levinneen idean perusteella päätettiin, että itsenäisyyspäivänä lasketaan talkootyönä valmistetut havuseppeleet jokaiselle sankarihaudalle Suomi 100-juhlan kunniaksi. Idean toteuttaminen tarkoitti Janakkalassa lähes 200 seppeleen valmistamista.

Sankarihaudoilla järjestetyllä kunniavartiolla haluttiin kunnioittaa erityisesti niitä vainajia, jotka antoivat suurimman uhrin, elämänsä, ja turvasivat maamme itsenäisyyden. Kunniavartiossa kunkin haudan kohdalla seisoi vartiossa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö kuin vainaja oli ollut kuollessaan.

Lehden sivuilla kerrotaan muutamin esimerkein Janakkalan ja Viron Kadrinan kuntien sekä maitten välisestä monipuolisesta ystävyydestä ja yhteistoiminnasta. Se on saanut alkunsa kuntalaisten tietämättä jo ennen ystävyyskuntien sopimuksen solmimista.

Suomen silta” oli pitkään Suomen ja Viron välisen kulttuurivaihdon keskeisiä termejä. Kalevipoeg-runokokoelmasta alkaen Suomen silta on ollut symboli: heimosilta eli kahden sukukansan yhteyksien tunnuskuva.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Epp Laukin isä Endel Tonka on yksi niistä virolaisista, jotka sotivat jatkosodassa Suomen puolesta. Epp Lauk kertoo lehdessä isänsä tarinan. Sotaan osallistuminen oli pitkään vaarallinen salaisuus.

Sata vuotta sitten käyty sisällissota on myös esillä lehden sivuilla. Historiasta kiinnostunut 16-vuotias lukiolaispoika Aapo Reima selvittelee kirjoituksessaan Janakkalan tietä sisällissotaan. Samaa aihepiiriä käsittelee seurakunnan kannalta Timo Komulainen otsikolla Elämää ja kuolemaa kapinatalvena.

Merja Taponen kirjoittaa oman ja miehensä sukujen kannalta sisällissodan vaiheita ja toteaa kirjoituksessaan, että Suomen sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Viimeistään nyt on aika puhua, ymmärtää ja antaa anteeksi -puolin ja toisin. Sisällissota, kapina, vapaussota – kaikki nämä nimitykset ovat oikeita, riippuen näkökulmasta. Vuoden 1918 tapahtumat on niin traumaattinen vaihe Suomen historiassa, että siitä on puhuttu kovin vähän.

Risto Ojala selvittelee sukunsa esi-isien yhteiskunnallista aktiivisuutta ja merkittävää osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten liike-elämässä, maataloudessa, suojeluskunnassa, pankkitoiminnassa, urheilussa ym.

Elisa Göös esittelee esiäitinsä, oman aikansa uranuurtajanaisen Fanny Göösin (o.s. John) vaiheita. Hän oli Uno Cygnaeuksen sisaren Teresia Gygnauksen ja Gottlieb Johannes Johnin tytär Janakkalasta Irjalan kartanosta.

Iso-Hiiden kartanon vuosisataista, useiden sukujen hallitsemaa monisyistä historiaa tutkailee  Martta Lehtonen.

Pertti Halinen käsittelee Valion Turengin keskusjäätelötehtaan varhaista historiaa. Kalevi Ilmarinen puolestaan muistelee viime vuonna 70 vuotta täyttäneen Turengin metallin ammattiosaston vaiheita ja ylipäätään teollisen metallityön syntymistä Janakkalaan.

Mario Korpio käsittelee kirjoituksessaan 100-vuotiasta Suomea ja kehittyvää Janakkalaa. Myös Kari Marttinen tähyää Janakkalan tulevaisuuteen ja kehitykseen.

Jorma Saarinen on perehtynyt suomalaisen sielunmaiseman kuvaajan, kuvataiteilija Onni Ojan värikkäisiin elämänvaiheisiin – lapsuudesta maailmanmaineeseen.

Heikki Juutilainen toteaa kirjoituksessaan, että tervakoskelainen Jaakko Kallinen on tullut tunnetuksi herkkien ja harmonisten abstraktien maalausten tekijänä, mutta taidemaalauksen rinnalla on hänen lähes koko 80-vuotisen elämäntaipaleensa ajan kulkenut into soitinten rakentamiseen.

Ossi Niemi selvittää yhtä ihmisten vanhinta ajanvietepeliä – keilailua. Jopa 7000 vuoden takaiset hautalöydöt Egyptissä todistavat, että siellä on pelattu jokseenkin samanlaista peliä kuin keskieurooppalainen yhdeksän keilan peli. Aluksi keiloja kaadettiin keräkaalin kokoisella reiättömällä pallolla. Myöhemmin kehittyi vähitellen 1800-luvun puoliväliin mennessä Yhdysvalloissa nykyinen keilailumuoto, jossa on 10 keilan patteri yhtä suuria keiloja.

Janakkala ennen ja nyt -lehteä myydään Tervakoskella ja Turengissa kaupoissa, seurakunnan toimistossa Turengissa sekä Foto-Hevonojan valokuvausliikkeessä. Lehden hinta on 20 euroa.

Janakkala-Seura on julkaissut Janakkala ennen ja nyt -lehteä vuodesta 1951 lähtien. Lehden on toimittanut Markku Selinummi.