Kirjoita juttunurkkaamme tarinoita Janakkalasta, asioista, joista haluat jotain kertoa kotiseutuhengessä. Kerro oma tarinasi janakkalalaisessa sielunmaisemassasi vaikka valokuvan kanssa.
Janakkala-Seura pidättää itsellään oikeuden tarinoiden julkaisemisessa.
Tarinat ja kuvat voit lähettää sähköposti osoitteeseen: anja.kuoppa@gmail.com
TARINAT
Muistoja Löyttymäen koulusta 1970-luvulta – Salme Peltotalo
Lapsuuteni Leppäkoski, vilkas ja elävä kylä-Kirsti Haanperä os. Heinänen
Napialan nahkatehtaan historiaa kuvina.
Kuvat ja teksti Matti Kinnunen.
Elämää nahkatehtaan pihapiirissä aika tarkalleen 100 vuotta sitten. Silloin ei ollut vielä uutta tehdasrakennusta, muun muassa takana näkyvä rakennus on ollut osa silloista tehdasta. Kuvassa isoäitini Marta Vaara ja sylissään hänen edellisenä vuonna 1924 syntynyt Erkki-poikansa, josta tuli sitten aikoinaan tehtaan pääomistaja ja johtaja. Asuintalo ikkunat olivat silloin vielä pieniruutuisia. Tyylikästä arkkitehtuuria. Vielä vanhemmissa kuvissa sisäänkäynti on ollut tästä heti oikealta. Isoäitini Marta oli syntyjään Iniöstä, Turun saaristosta (1902-1976). Vietin paljon kesiä Napialassa nuorena. Äitini Margareta syntyi vasta 1927.
Tässä näkyy hyvin pihapiirissä olleen tehdasrakennuksen kokoa. Muitakin tehtaaseen kuuluneita rakwnnuksia rakennuksia oli niistä kuvia erikseen. Tässä rakennuksessa oli ilmeisesti varastoja ja mm. hyvä savusauna. Muistan siellä löylytelleeni vielä 1950-luvun lopulla. Hajut muistuu mieleen hyvin. Erkki tässä alle vuoden ikäisenä keväällä 1925. Nämä rakennukset olisi ihan hyvin voinut säilyttää.
Kotieläimiä heillä oli siihen aikaan kuten teillä nyt. Lampaitakin, kuten tässä tullut aivan sisäänkäynnin eteen. Marta tässä nuori äiti, vasta 22-23 vuotias. Valokuvausta harrastivat Oskari, Martan vaimo hyvinkin paljon ja siinä sivussa vaimokin kuvasi todella paljon koko ikänsä. Kaikki negat ovat tallessa. Oskari tuli tehtaan johtoon 1920-luvulla Salomon isänsä kuoltua 1926. Salomon oli perustanut tehtaan 1880.
Hevosia Napialassa oli aina 1950-luvulle saakka. En ole varma mutta lienee takana oleva rakennus vielä siellä olemassa pellon reunassa.
Tässä näkyy hyvin silloinen pääsisäänkäynti joka oli suoraan sivussa. Heinä- peltotöitä tehtiin paljon, siihen oli työtekijät erikseen. Tässä heinäkuorma menossa johonkin suuntaan. Ihana Napiala siihen aikaan!
Pihalla lienee edelleen lyhtypylväs joka lienee Tammisaaresta alkujaan. Kuvassa Erkki-eno kolme vuotiaana kesällä 1927, nuori nainen hänen seurassaan on Marta-isoäitini Saga sisko, joka tullut perhettä tapaamaan lomallaan. Lisäksihän äitini syntyi samana kesänä vieläpä samana päivänä kuin Erkki oli syntynyt eli 7. kesäkuuta. Hieno edessä oleva pukkipenkki, yksinkertainen rakenne, helppo toteuttaa vaikka itse!
Vuotia kuivumassa ulkoilmassa nahkatehtaalla. Vuosiluku noin 1925.